perjantai 18. syyskuuta 2015

ilmeeni kun ei ilmettä


Mä piilotin kaikki blogitekstit, koska niissä luki liikaa, ja etenkin liikaa väärille ihmisille. En tykkää, että kuka vaan voi nähdä ne asiat. En mä tätä blogia aio poistaa, ehkä skriivaan vielä joskus, mut en nyt.

Stalinin lehmien päähenkilö oli joskus Se Pieni Kissa. Sellanen erityinen Pieni Kissa, jossa oli jotain muutakin ku erinäiset päänsisäset probleemat. Ehkä mäkin olin sellanen kerran. Mut ihan samalla tavalla ku Se Pieni Kissa tassutteli menemään ton päähenkilön luota musta tuntuu, et se meni multakin pois. Tai ehkä se vaan nukkuu mun sisällä tai on koomassa tai jotain. Tai ehkä se joi/söi liikaa kissanminttua ja simahti.
Mut hei, ei nää syksyt oo koskaan olleet mun juttu. Katellaan jos heräilen taas joskus, tsiigailkaa mua muualla somessa tai jotain, jos kiinnostaa.

Joo. Ei kai tässä muuta.

"Se Pieni Kissa joutikin jo kuolla."

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. päälle kaksi kuukautta myöhemmin vastaan olevani elossa, jos edes huomaat tätä kommenttia.

      Poista